torstai 1. maaliskuuta 2012

Valivalivali...

Löysin tämän artikkelin ystäväni linkittämänä Facebookista. Sen on alunperin kirjoittanut Jussi Ruokomäki 2.3.2009 kolumnissaan sivustolle hyvejohtajuus.fi 

Teksti herätti paljon ajatuksia, muunmuassa senkaltaisia ajatuksia, että olin keksinyt jo lukuisia valituksen aiheita ennenkuin olin päässyt edes artikkelin puoleenväliin asti. Artikkeli on mielestäni osin hieman naivihko, mutta siinä on myös ajatusta. Lukaiskaapa se. Antaa taas jälleen kerran ajattelemisen aihetta.



Älä valita — Pystytkö elämään päivääkään valittamatta?

Tartu haasteeseen olla valittamatta 21 päivän ajan. Se muuttaa tapasi ajatella – paremmaksi.
"Huomaa, että jos sinulla on aikaa nurista ja valittaa jostakin, sinulla on myös aikaa tehdä jotain asialle."
- Anthony D'Angelo
Ajattelu ohjaa toimintaa
Hyveillä tarkoitetaan hyviä tapoja tai tottumuksia, joista puhuttaessa saattaa unohtua yksi oleellisimmista tavoista. Tapa ajatella, toisin sanoen asenne.
Useimmilla on lähipiirissään valittaja — ihminen joka valittaa, jatkuvasti ja kiihkeästi. Intohimoisesti palava valituksen liekki vaatii kuitenkin reilusti polttoainetta, enkä tarkoita tällä valittajan elämäntilannetta tai muuta kontekstia. (Aina on aihetta valittamiseen — kuten on kiitokseenkiin). Valituksen pätsiä ruokitaan sille pyhitetyin ajatuksin. Asioiden märehtiminen (ääneen tai mielessä) on kuitenkin epäterveellistä.
Vastaavasti monilla on lähipiirissään valopilkku — henkilö, jolla on asiat ärsyttävän hyvin. Tai ainakin tämä henkilö on ärsyttävän iloinen ja kaikki luonnistuu kuin itsestään. Kiitollisuuden ja tyytyväisyyden liekkiä on sitäkin ruokittava, eivätkä valittajan ja valopilkun elämäntilanteet välttämättä eroa juurikaan toisistaan. Kyse on ennemminkin tavasta ajatella eli asenteesta.

Valittaminen on … niin helppoa
Elämä on joskus epämiellyttävää. Valittaja ja valopilkku suhtautuvat tähän eri tavoin. Kuvittelin itse olevani henkilö, joka ei valita — kunnes yritin tietoisesti olla valittamatta. Tavoitteena 21 perättäistä, valituksesta puhdasta päivää.
Muutaman päivän jälkeen selvisin yhden kokonaisen päivän ilman valituksen sanaa. Tietokoneen jälleen temppuillessa tunteeni olivat hyvin pitkälle samat kuin aiemmin, mutta huomasin reagoivani eri tavoin kuin ennen. Valittamisen tarpeeni, johtuu se sitten turhautumisesta, loukkaantumisesta tai muusta epäkohdasta, pakottaa toimimaan. Aiemmin tuo henkinen paine purkautui valittamalla, mutta enää se ei ollut "sallittua". Pakko oli puhua, kuten ennenkin, mutta ennen suun avaamista asiaa täytyikin miettiä.
"Jos et pidä jostain, muuta se.
Jos et voit muuttaa asiaa,
muuta asenteesi. Älä valita."

- Maya Angelou
Jos jokin on vialla, ei asian kieltäminen muuta asiaa. Valittamattomuus tarkoittaakin nöyryyttä ongelmien kohtaamisessa, toisin sanoen tosiasioiden näkemistä ja niiden hyväksymistä. On kuitenkin eri asia todeta, että tietyn ohjelmiston käyttöliittymässä on parantamisen varaa, sen sijaan että huutaa voimasanojen saattelemana monitorille että hommassa ei taaskaan ole mitään järkeä. Ongelmatilanteissa on pakko tehdä jotain ja valittamisen jälkeen seuraavaksi luonnollisin tapa kohdata ongelma on ratkaista se, tai ainakin keksiä jokin tapa kiertää se. Nyt tätä ratkaisuhakuisuutta tuki vahvasti ajattelumalli, joka oli keskittynyt löytämään todellisen asiantilan aiempien solvaussanojen sijaan.
Sanat ohjaavaat ajatuksia. Ajatukset ohjaavat tunteita ja toimintaa.
Keskustelin haasteesta itseäni viisaamman kanssa, joka kysyi hymyillen miksi vain 21 päivää, miksei koko elämä? Niinpä. Miksi ei? Mutta jostain on aloitettava.
Muistijippo 21 päivän valittamattomuuden haasteeseen: Laita toiseen käteesi ranneke muistuttamaan haasteesta. Kun valitat, vaihda ranneke toiseen käteen ja aloita päivien laskeminen alusta. Haasta myös ystäväsi!
Älä valita. Haluat kuitenkin tehdä asialle jotain, joten ryhdyt ratkaisemaan ongelmaa — objektiivisemmin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti