Jouluterveiset

Multa loppui bloggerin kuvienkäyttökapasiteetti ja sen takia en ole voinut päivittää blogiani ikuisuuksiin. Ihan pebasta, mutta nyt tilanne on tainnut korjaantua.

Joulunalusaika on ollut aika hektistä kuten yleinsäkkin, mutta tänä jouluna olen onneksi ennättänyt välttää pahimman joulupanikoinnin ja hoitaa lahjaostokset jo hyvissä ajoin. Nyt aion vain leipoia, leipoa ja leipoa ja nauttia joulun sanomasta ja rauhasta. Varasin kirjastosta kasan kirjoja ja teimme M:n kanssa vähän leffalistaa katsomattomista elokuvista joulun välipäivien ratoksi.

Työt ovat nyt loppuneet hetkeksi ja loma on alkanut. Mulla oli vastikään sekä oma publiikki, että "siskon" publiikki, joten juhlittavaa riitti. Joulukuuhun ajoittui myös useammat pikkujoulut, ystävän tohtoriksi väittely, ystävien yllätyshäät, monta tyttöjeniltaa, kyläilyä sekä peli-iltaa. 

(kuva: weheartit)

Joulu ei ole kuitenkaan kaikille pelkkää ihanaa, perhekeskeistä riemun juhlaa. Sitä se ei ole aina ollut minullekkaan. Joulu saattaa nostaa pintaan useita kipeitä muistoja, ikävää, haikeutta ja erimielisyyksiä. Monen joulusta saattaa puuttua joku rakas henkilö, eikä joulu sen takia tunnu enää samalta kuin ennen.

Koska joulu on yhä enemmän myös materialististen arvojen ympärille keskittynyt juhla, se korostaa pelottavalla tavalla myös ihmisten sosioekonomisia eroja. Yksinäiset ovat yhä yksinäisempiä ja köyhät tuntevat olonsa entistä köyhemmiksi. Perhekeskeisyys korostaa myös rikkinäisten perheiden asemaa. 

Tästä kaikesta huolimatta joulun sanoma ei koskaan vanhene tai muutu. Se on lohdullista. Se ei rakennu materialististen arvojen varaan tai ole synnytettävissä lahjojen paljoudella. Rauhaisaa ja kaunista joulua lukijat! Nauttikaahan joulun sanomasta ja rauhasta! 

Ps. Olisi ihan kuulla, mitkä jouluperinteet/muistot ovat teille kaikista tärkeimpiä?

Häähumua

Toissa viikonloppuna olin yksissä kesän seitsemistä häistä joita juhlittiin ravintola Sipulin talvipuutarhassa. En ole koskaan ollut esteettisesti niin kauniisti järjestetyissä häissä kun S&V:N hät olivat! Kaikki pienet yksityiskohdatkin olivat viimeisen päälle mietitty ja toteutettu! Häiden estettiseen(kin) puoleen oli panostettu valtavasti ja se näkyi kaikkialla!

Osallistuimme häälahjaan jossa hankimme hääparille photoboothin, eli Kuvaimen, joka kuvasi häävieraat tyylikkäästi, mutta hauskasti. Ideana oli, että kukin häävieras tai porukka sai ikuistaa itsensä hassut vermeet päällä ja jättää sitten terveisensä ja kuvansa postikortin muodossa hääparille. Kuvaimen löydät Facebookista osoitteesta http://www.facebook.com/kuvain Heitä voi tilata erilaisiin juhliin tai tapahtumiin, suosittelen!

Häissä yleisestä kuvauksesta vastasi Samuel Taipale & company ja vaikka en olekkaan vielä nähnyt kuvia, olen varma siitä, että ne ovat jälleen kerran upeita! Kurkatkaa poppoon sivut. Ihan mielettömiä kuvia ja videoita! Osoite on: http://heartvisuals.com/

Häissä

Nämä häätunnelmat ovat itseasiassa jo parin viikon takaa. En vain ennättänyt silloin päivitellä blogia.
Saimme olla todistamassa ihanan pariskunnan kesähäitä Vantaan Pyhän Laurin kirkossa ja sen jälkeen railakkaissa juhlissa Porvoon lähettyvillä. Rakastan häitä! Nämä häät olivat toiset kesän seitsemistä häistä, joten hääsesonki ei ole aivan vielä ohitse...

Morsian oli kuin kukka ja sulhanen edustava myös, kuten aina. En valitettavasti uskalla kuitenkaan lisätä heistä lähikuvia, kun en voi kysyä siihen heidän lupaansa. Tai voisin, mutta en halua häiritä heidän honeymooniansa asialla :D

Viimeisessä kuvassa pääsimme sulhasen isän kainaloon. (Eikä kuvan ottaminen hänellekkään kovin vastenmielistä ollut ;) Aivan mahtava espanjalainen veijari, jota koko juhlakansa taisi rakastaa...Samoin hänen ruokiaan.

Juhlat jatkuivat hyvin railakkaissa tunnelmissa yömyöhääna asti, ja viimeiset jatkot päättyivät vasta aamulla viiden aikaan kun kävelime M:n kanssa suloisessa aamunsarastuksessa pitkin Helsingin hiljaisia katuja kotiin. Ihana päivä! Eläköön nuori rakkaus!

23.7.2012

Maanantaina 23.7.2012 tuli tasan vuosi siitä kun imuttelimme alttarilla papin valvovan silmän alla (eli siis isäni) ja sanoimme tahdon kaikkien rakkaimpien sitä todistaessa. Tämä vuosi oli kyllä elämäni nopeiten kulunut vuosi. Ehkä myös yksi onnellisimmista vuosista.

Ensimmäistä hääpäivää juhlistimme Kämp Brasserien sunnuntaibrunssilla. Koska hääpäivä oli maanantai ja olimme molemmat töissä, otimme varaslähdön juhlintaan jo sunnuntaina.

Koska olen pitkä, nämä kyseiset balleriinat toimivat vuosi sitten hääkenkinäkin. Olin silloin kuukauden töissä Espanjassa ja ostin ne sieltä. Ne eivät maksaneet juuri mitään, mutta tuntuivat hyvältä jalassa. Ihastuin myös kimalteleviin strassisydämiin. Monen mielestä varmaan järkyttävä ajatus  tepastella alttarille balleriinoissa, mutta minun mielestä söpö ja jalkaystävällinen ratkaisu!

Jos olisin lyhyempi voisin kuvitella, että varmaan siivoaisin ja lenkkeilisikin korkkareilla, mutta kun vartta on venytetty 180 sentiin asti, ei jää muita vaihtoehtoja kun turvautua mataliin balleriinoihin. Valitettavasti.

Kämp Brasserien lasikatettu terassi Esplanadilla oli mielestäni tähänastisista brunssipaikoista ehkä kaikista tyylikkäin. Se voitti myös Ravintola Töölönrannan, joka tähän asti piti ehkä johtopaikkaa yllä Kaivopuiston Ursulan kanssa.
Ihastuin valkoinen-ruskea-nougat värimaailmaan ja katosta laskostettuihin valkeisiin, ilmaviin kankaisiin. Yllättävän harva kahvila/ravintola Helsingissä on tyylikäs ja viihtyisä muotoilultaan tai sisustukseltaan vaikka herkut olisivatkin henkeäsalpaavia.

Tästä linkistä klikkaamalla pääset lukeemaan Brunssipartion arvion Brasserien brunssista sekä pääset Kämpin omille sivuille jossa brunssin menu on nähtävissä.
Kuten aiemmillakin kerroilla, nautimme M:n kanssa erityisesti kylmistä alkuruuista, ja lämpimät ruuat jäivät hieman vähemmälle 
testailulle. Pienenä miinuksena brunssissa oli havaittavana henkilökunnan kiire(ystävällinen palvelu, mutta liian vähän työntekijöitä)sekä esimerkiksi lasien loppuminen kesken ja ruoka-ainetietojen puuttuminen. Tämänhintaisessa brunssissa odottaisi perusasioiden olevan täydellisesti kohdallaan. Tosin, jos paikka ja hinta olisivat olleet eriluokkaa, en varmasti olisi ollut niin kriittinen.

                

Brunssin jälkeen siirryimme Kämpin kirjastotilaan suunnittelemaan tulevaa Saksa-Itävalta roadtrippiä, johon lähdemme tapaamaan vaihdossa olevaa veljeäni. Jee! (Ja M joi siellä ryöstöhintaisen cappucinon kun kahvi ei kuulunut brunssiin.) Mielestäni 39e brunssiin täytyy kuulua kahvi! Itse kahvihan ei maksa ravintolalle yhtään mitään muiden herkkujen rinnalla. Ruokapuoli oli kattava ja oikein hyvä, mutta kahvin erillislaskutus oli mielestäni törkeä miinus! Kämäsimmässä kiinalaisessa ravintolassakin kuuluu aina kahvit lounaaseen, niin luulisi, että Kämpin tasoisessa brunssissa asia olisi itsestäänselvyys.

Kahvia saimma kuitenkin M:n vanhempien luona, jonne oli saapunut myös M:n sisko miehineen (vain yksi aviomies;) ja rakas, uusi kummilapsi-tulokkaamme, Mr Papu. Mr Papu on vasta 9 päivää vanha, joten jo odotusaikana vakiintunut Papu-nimi jatkunee käytössä vielä jonkun aikaa, enenkuin suloisuus saa oikean nimen.

Tässä tunnelmia samalta päivältä, vuosi sitten. Voi ajan juoksua - se on pelottavan hurjaa!

PS. Sori siirappiset kuvat, mutta ehkä antanette sen anteeksi näin hääpäivän puitteissa.