Turku-viikonloppu

Olin viikonloppuna katsomassa kaksi keikkaa Turussa järjestettävillä Maata Näkyvissä festareilla. Paikalla oli viikonlopun aikana noin 20 000 ihmistä ja M:n kokoonpano, Audile, soitti siellä kaksi settiä. Ihan en eturivissä pomppinut kuten kaikki teinit, mutta oli silti hienoa olla mukana. Tunnelma oli katossa ja Audile hiessä... 

En itse pidä tavallisesti housesta, mutta juoksu ja sali-soittolistalta sitä kyllä löytyy...Nykyään olen huomannut, että joskus tuo "juoksu soittolista" soi puhelimessa muutenkin kuin vain juostessa. Nytkun miettii aikaa seurusteluajoista tähän päivään, niin kyllä musiikkimakuun on vaikuttanut aika paljon myös toisen mieltymykset. Kumpikin on ruvennut kuuntelemaan toisen suosikkeja, ja nykyään meiltä löytyy monta artistia joita hypetetään yhdessä. Oletteko huomanneet samaa omassa parisuhteessa?

                          (Kuvat Spixels.com)

Mun lemppari on Hold On, jonka löydätte esimerkiksi Spotifystä, mutta tässä joitakin pätkiä uusimmista audilen biiseistä AUDILE

Koska M:llä oli keikkojen tiimoilta aika paljon kaikkea härdeliä, hengasin päivät mun veljen luona, joka asuu Turussa. Sisäistin vasta nyt kuinka kaunis kaupunki Turku oikeastaan on! Se ei kyllä ollut tähän vuodenaikaan parhaimmillaan, mutta mikäpä kolkka Suomesta sitä olisi.

Illalla pelleiltiin mun veljen tilaamilla näytekehyksillä. Toisille ne sopi, toisille ei. Mä olin yks niistä, jonka kannattaisi sinnitellä viimeiseen asti ilman. Mutta monille lasit tuovat charmia ja sopivat kun nenä päähän!

 

Koska univelat kasvoivat viikonloppuna aika mukavasti, sunnuntai meni vain hengaillessa kotona, syödessä hyvin ja katsellessa leffoja. Sen jälkeen olikin sellainen olo, että on päästävä salille ja tehtävä jotakin järkevää. Laiskottelusta nauttii vain hetken ja sitten tuleekin jo huono omatunto. Ei siis makeaa mahan täydeltä.

Focacciaa ja maailmanvalloitusta

Vihaan lautapelejä joissa on monimutkaiset säännöt. Tuskastun kun unohdan ensimmäisen säännön jo siinä vaiheessa kun mulle selitetään seuraavaa sääntöä.Viime jouluna kun oli ne kovat myrskyt, meiltä meni sähköt miltein kymmeneksi tunniksi. Kun suklaaähky valtasi mielen ja kaikki oljenkorret oli käytetty, veljeni saivat minut ylipuhuttua lautapeliin nimeltä Risk. Olen vältellyt kyseistä peliä jo noin 5 vuotta, mutta siinä kynttilänvalossa innostuinkin pelistä oikein kunnolla. Nyt pimeinä syysiltoina olemme kerääntyneet muutamana iltana tänne meidän Kallion kotikoloon pelailemaan ja herkuttelemaan samalla(se on mulle ehkä edelleen se mieluisampi osuus). Etenkin kun pelikaverit toi mitä ihanempia juustoja! Ne vei mut melkein sellaiseen hurmioon, että peliskarppius kärsi ;)

Peli on historiallinen maailmanvalloituspeli - näin vaatimattomasti. Siinä valloitetaan maailmaa oman armeijan avulla ja toteutetaan erilaisia tehtäviä. Se on kuulkaas melko riemastuttava tunne, kun huomaa  omistavansa Afrikan ja Aasian ;)

Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä focacciaa. Jouduin kääntymään erään mestarileipurin puoleen (kiitos vaan Lotta!) joka kehitteli omat reseptinsä päästä, mutta neuvo, että mitä enemmän öljyä, sen parempi. Tottelin käskyä ja se toimi! Taisin tuplata alkuperäisen reseptin öljymäärän, mutta leivästä tulikin sen ansiosta pinnalta ja pohjasta ihanan rapea ja sisältä ihanan notkea.Tästä versiosta tuli tosin turhan paksu, mutta makuun se ei vaikuttanut. Estetiikkaan kylläkin. Läskileipä.

Focaccian ohjeen nappasin Glorian ruoka ja viini sivustolta.Mutta tosiaan, mikäli kokeilette, älkää säästelkö öljyä.Sivelin sitä leivälle ja taikinaan vähän joka välissä. Ja lisäsin sekaan vielä rosmariiniä ja timjamia. Leipä sopi hyvin juustojen ja viinin kaveriksi.

Focaccia
4 1/2 dl kädenlämpöistä vettä
20 g tuorehiivaa
n. 11–12 dl vehnäjauhoja
1 rkl jauhettua merisuolaa

Lisäksi
1 dl oliiviöljyä
2 tl sormisuolaa

Liuota hiiva veteen tavallisessa tai yleiskoneen kulhossa. Lisää jauhoja muutamassa erässä, kunnes taikina on kimmoisaa. Vaivaa taikinaa 5 min. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan levätä 10 min.Lisää suola ja vaivaa vielä 5 min. Jos vaivaat taikinan käsin, tuplaa aika. Voitele uunivuoka oliiviöljyllä. Painele taikina vuokaan. Peitä liinalla ja anna kohota 30–45 min.

Kytke uuni 250 asteeseen ja laita pohjalle uunipelti. Pistele kohonneen leivän pinta haarukalla. Sivele pintaan reilusti oliiviöljyä ja ripottele sormisuola pinnalle. Paista leipää uunissa ensin 3 min. Heitä sitten 2 dl vettä uunin pohjalle olevalle pellille ja jatka paistamista pari minuuttia. Heitä uuniin toiset 2 dl vettä. Laske lämpö 190 asteeseen ja paista vielä 20–25 min. Ota leipä uunista ja voitele oliiviöljyllä. Paloittele hieman jäähtyneenä.

Viikonlopun mietteitä

Aika monet viikonloput on ollut tänä "gradunkituutusaikakautena" varsin tylsiä. Ei voi riekkua missään yömyöhään ja osa viikonlopustakin on kulunut gradun ympärillä. Ei sen vuoksi että olisin erityisen ahkera opiskelija, vaan olen lähinnä korvannut viikon laiminlyöntejä kun olenkin rillutellut graduntekoaikana jossakin muualla kun yliopiston kirjastossa.

Viime viikonloppuna gradulla ei ollut onneksi edes sivuroolia meidän elämässä. Perjantaina oltiin pitkästä aikaa Glow:ssa ja oli ihana nähdä ystäviä ja hiljentyä hetkeksi. Sieltä jatkettiin vielä "yöpalalle" Punavuoreen ystävien luokse. Lauantaina nukuttiin pitkään ja vein yhden ystävän brunssille valmistumisen kunniaksi. Nautiskeltiin takuuvarmasta Cafe Fazerin brunssista ja samaan aikaan mun käsilaukussa pilkotti elegantisti kumisaappaat ja jäätävä tuulitakki. Brunssin jälkeen kurvasimme nimittäin porukalla sienimetsään. Sää oli mitä mainioin ja aurinko paistoi. Dramatiikkaa sienimetsään toi tosin niljakas kyy, joka luikerteli puolen metrin päästä saappaan kärjestäni. Voitte arvata, että päästin siinä vaiheessa kiljaisun, mikä oli ehkä vähemmän naisellinen. Käärmettä ennen olin kontannut hurmioissani nelinkontin sammaleella ja kahminut sieniä, mutta ääni muuttui kellossa hyvin nopeasti. Seurasin erittäin tiiviisti M:ää, tömistin maata ja viskoin kiviä ja puunkappaleita edellemme jotta samanlaista vahinkoa ei pääsisi enää tapahtumaan. Kuvia myös viimeviikonlopun turneelta jossa meillä oli metsässä mukana ihana ystäväpariskunta brittivahvistuksella.

Minttu - kaakaota ja muita herkkuja. Robin pisti kaikkensa peliin, jotta sai kerjättyä ainakin vähän namia nassuun.

Sienimetsästä kurvasimme kotiin suihkuun. En jaksanut vaihtaa vaatteita matkalla ja oli kyllä kertakaikkiaan ikimuistoinen tunne vaeltaa hikisenä kumppareissa, trikoissa ja tuulitakissa keskellä asema-aukiota kummassakin kädessä sienikassit. Hiukset nutturalla ja täynnä ties mitä sammaleen paloja. Onneksi emme törmäneet tuttuihin. 

Illalla reitti suuntautui jälleen Punavuoreen tai oikeastaan kai Eiraan. Ystävämme olivat juuri muuttaneet sinne ja pääsimme ihailemaan heidän ihanaa asuntoaan, joka oli aivan täydellisellä paikalla. Hieman kyllä alkoi Hakaniemen kotikolo siinä vaiheessa kalpenemaan. Vaikka on siinäkin omat hyvät puolensa. Oli ihana ilta yhdessä herkkujen ääressä.

Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja mun veli ja sen tyttöystävä tuli meille syömään. Laitettiin yhessä ruokaa (koska me nukuttiin vähän pommiin M:n kanssa) ja sienimetsän saalis muuttui mustatorvisieni-suppilovahvero pastaksi. Aika hyvää sanoisin. Tehtiin myös tartetartinnia. Lisäilen reseptejä vaikka huomenissa. Ilta-auringossa pyöräilimme vielä Ucc:lle, jonka jälkeen hautauduimme sohvalle katsomaan maailman parhaan sarjan, Solsidanin, uutta tuotantokautta. Nyt jaksaa taas aloittaa ah-niin-ihanan-ahkeroinnin gradun kanssa. Not.

Sadonkorjuuta metsässä ja puutarhassa

Kuluneena viikonloppuna M on ollut Kööpenhaminassa näkemässä muutamaan kaveria ja olen joutunut keksimään ikävääni vaikka mitä ohjelmaa. Perjantaina väänsin gradua iltaan asti, vaihdoin vapaalle ja käperryin kirjan ja koiran kanssa kotisohvalle Klaukkalassa. Oli ihana päästä taas käymään kotona. La kului häissä Tampereella ja sunnuntai kävimme veljen kanssa sienessä ja keräsin vähän puutarhan viimeisiä syyssatoja.


Hääpaikka oli kauniissa villassa josta oli ihanat maisemat järvelle. Kaikki oli tosi kauniisti somistettu ja laitettu. Istuttiin veljien kanssa pöydässä josta ei tunnettä ketään, mutta meininki oli tosi rento ja oli kiva tutustua uusiin ihmisiin.

Sain yllätyksekseni suostuteltua yhden veljistä sieneen. Oli ihan mieletön sää! Myös Robin lähti mukaan vahtimaan meitä. Sitä tosin ei tarvinnut lainkaan suostutella matkaan. Se kävi sellaisilla ylikierroksilla, että koko auto tärisi matkalla metsään.

Marjat, perunat, yrtit, pavut, luumut, kriikunat, kirsikat, salaatit, sipulit, tomaatit, omenat yms kerättiin jo viimeistään viime viikon lopulla pois, mutta tälle viikonlopulle jäivät vielä päärynät ja viinirypäleet. Kotipuutarhan hommat ovat tuntuneet aina vain ikävältä velvollisuudelta, mutta nyt kaupungissa asuessani olen oppinut arvostamaan sitä kaikkea. Joten päivä kului viinitarhan orjana, kuten isäni kuittaili.

Pop-up kahvila & jopo-turnee

Vuokrattiin tässä muutama päivä sitten mun veljien kanssa jopot! Skattalle on perustettu kesän ajaksi pop-up desing kauppa jonka yhteydessä on myös kahvila. Kuulin yhdeltä kaverilta, että siellä vuokrattaisiin jopoja 1e/3h!

Pyöriä ei juuri sillä hetkellä ollut vapaana, joten me jouduttiin venailemaan tunnin verran kahvilassa. Se ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä paikka oli ihanan viihtyisä ja katseltavaa riitti. Paikka on pystyssä syyskuun loppuun asti, joten suosittelen pistäytymään jos teillä on aikaa.

Ajeltiin pitkin poikin kaupunkia, haettiin Helsingin jäätelötehtaalta Helsingin isoimmat jäätelöpallot ja nautittiin kesän viimeisistä lämpimistä päivistä. En voinut olla olematta hieman vahingoniloinen, kun veljeni joutui ottamaan kanssa vaaleanpunaisen pyörän muiden ollessa vuokralla :D
Tarkoitus oli käydä pelaamassa minigolffiakin, mutta kruisailu oli niin kivaa, että päätimme vaan käyttää ajan pyöräilyyn.
 

M: oli tämän viikon Hollannissa, joten olin riemuissani saadessani veljet yökylään. (Ei tarvinnut nukkua enää vasara yöpöydällä ja tarkistaa kaikkia sägyn alusia ja suihkuverhoja käydessä nukkumaan.) Kokkailtiin illalla vähän tortilloja ja vedettiin leffamaratoni joka loppui vasta myöhään yöllä. Ihanaa tajuta olevansa sellaisessa iässä, että veljien kanssa voi jakaa monenlaisia juttuja, reissata, keskustella vakavia ja vaan hengailla sen sijaan, että elämä olisi yhtä painia ja tappelua, hampaiden upottamista toisen käsivarsiin ja syljen venytystä.(On se tosin edelleen toisinaan myös sitäkin! :D)