Skiffer

Huomasin juuri, että liuskaluodon pitsat ovat saatavina nyt myös mantereella!!! Kirjoittelin teille kesällä ihanasta iltapäivästä skumpan ja pizzojen merkeissä Liuskaluodolla. Tekstin voit lukea täältä. Nyt samainen ravintola on avannut näköjään ovensa kaupunkiinkin! Heidän sivuilleen pääset tästä Skifferin sivut

                                                  
                                                 

Onko joku teistä ennättänyt jo kokeilla kyseistä paikkaa? Kannattaa ehdottomasti kokeilla mansikka-vuohenjuusto-pinjansiemen pizza!

 

Kakku-gallerian kakkubrunssi

Takana oli vähän stressaava, alakuloinen ja liian työtäyteinen viikko. Lauantain kakkubrunssi ja tyttöjen näkeminen pelasti kyllä koko viikon! Aamulla nousimme aikaisin ja olimme N:n kanssa kirppariturneella. Yhdeksitoista suuntasimme Freda 40:een Kakkugallerian kakkubrunssille. N:llä oli ollut juuri synttärit ja ostimme C:n kanssa brunssin hänelle lahjaksi. 

Kas kummaa, brunssiväki oli enimmäkseen naispainotteista ;) Mukava myyjä selitti brunssin periaatteet ja esitteli meille valtaisan kakkutarjonnan. Sitten alkoi urakka.

 

Ennätimme maistaa muunmuassa suklaabrownieita, passion juustokakkua, saksanpähkinä-maitosuklaakakkua, sacherkakkua, juustokakkua, vadelma-mansikka-valkosuklaa kakkua, sitruuna-marenkikakkua, mustaherukka-suklaakakkua, mango-valkosuklaa leivoksia, mustikka tartaria, sekä tyrni-maitosuklaa juustokakkua. Viimeinen jäi ehkä kaikkein mieleenpainuvimpana kutkuttamaan kielen päälle. Sopivasti makeutta, happoa ja suklaan pehmeyttä. Mikään kakuista ei tietenkään ollut pahaa, mutta muutamasta kakusta riitti tämä ensikosketus.

Tässä voitte havaita empiirisen kakkukokeen lopputuloksen. Toivottavasti kakkuähky karkottaisi edes hetkeksi makeanhimon.

Kakku-gallerian kattoa koristi ihana  maalaus: Viimeiseksi sanaksi on suudelma paras.

Häähumua

Toissa viikonloppuna olin yksissä kesän seitsemistä häistä joita juhlittiin ravintola Sipulin talvipuutarhassa. En ole koskaan ollut esteettisesti niin kauniisti järjestetyissä häissä kun S&V:N hät olivat! Kaikki pienet yksityiskohdatkin olivat viimeisen päälle mietitty ja toteutettu! Häiden estettiseen(kin) puoleen oli panostettu valtavasti ja se näkyi kaikkialla!

Osallistuimme häälahjaan jossa hankimme hääparille photoboothin, eli Kuvaimen, joka kuvasi häävieraat tyylikkäästi, mutta hauskasti. Ideana oli, että kukin häävieras tai porukka sai ikuistaa itsensä hassut vermeet päällä ja jättää sitten terveisensä ja kuvansa postikortin muodossa hääparille. Kuvaimen löydät Facebookista osoitteesta http://www.facebook.com/kuvain Heitä voi tilata erilaisiin juhliin tai tapahtumiin, suosittelen!

Häissä yleisestä kuvauksesta vastasi Samuel Taipale & company ja vaikka en olekkaan vielä nähnyt kuvia, olen varma siitä, että ne ovat jälleen kerran upeita! Kurkatkaa poppoon sivut. Ihan mielettömiä kuvia ja videoita! Osoite on: http://heartvisuals.com/

Mattolaituri

Nautin taas muutaman päivän maaseudun rauhasta kun M oli kavereineen RHCP:n keikalla Tallinnassa. Aamun suhasin mustikkametsässä koiran kanssa sillä seurauksella, että Robin oli saanut kauniin lilan raidoituksen kiehnätessään mustikoiden seassa ja minä...noh...olin muuten vain epämiellyttävän, hikisen ja höyrähtäneen näköinen. Mustikoita kertyi kuitenkin reilut 6 litraa suht lyhyessä ajassa. Lukijaystävällisistä syistä, en ole nyt ikuistanut aamun reissua, sillä kuvat olisivat järkyttäneet teidät;) Aamun lookkiin kuului muunmuassa pesemättömät hiukset, tuulihousut, Marimekon reikäinen raitapaita, huivi (päässä!!!) ja  liian isot kumpparit. 

Tuntuikin ihan hyvältä vähän freesiytyä ja lähteä taas takaisin kohti kaupunkia. Suhasin pikapikaa Kalion kotikoloon vaihtamaan vaatteet ja lähdin tyttöjen kanssa mattolaiturille lasilliselle.

Aluksi ilma oli ihanan kesäinen ja leuto vaikka olikin jo ilta, mutta sitten sekin hetken idylli särkyi ja tuli tosi kylmä! Onneksi mattolaiturilla oli huovat niinkuin monella muullakin ulkoilmaterdellä. Jylhät ukkospilvet värittivät taivaanrannan, mutta sadetta ei silti kuulunut. Onneksi. Auringonlaskusta ja sadepilvistä tuli ihana kontrasti ja taivaanrannan väritys näytti niin kauniilta.

Mulla oli kauhea nälkä kun marssin kotia kohden ja niinpä löysin itseni vielä hetken päästä mutustelemassa smetana-kebab- pizzaa Kallion kuppaisessa pizzeriassa. Ei mikään naisellisin valinta. Pizzeriaan asteli myös viisikymppinen mies, joka oli todella vahvassa humalassa. Kuuntelin hetken harmistuneena miehen jäätäviä juttuja ja rasistisia kommentteja pizzerian työntekijästä ja täysin tuntemattomasta syystä rohkaistuin hieman aukomaan päätä miehelle. Ukon käytös otti niin pahasti päähän, että oli pakko vilauttaa hänelle ideaa siitä, että hän lähtisi selvittämään päänsä kotiin enenkuin pilaisi muiden ihmisten päivän tökeröllä käytöksellään. Turpaanhan siinä meinasi sitten tulla ja lopulta pizzerian omistaja joutui rauhoittelemaan ukkoa ja minä livahdin pizzoineni kotiin. En tiedä mikä muhun meni. Yleinsä värisen kun haavan lehti hiljaa nurkassa tuollaisissa tilanteissa. Ja ehkä se on järkevää myös jatksossakin :D

Ps. Hei me mennään Bright colours of mine:n Nooran kanssa myymään ensi sunnuntaina 5.8.2012 klo 9-16 Hietsun kirpparille. Tulkaa moikkaamaan meitä! Nyt on putsattu ahkerasti kaappeja ja ainakin multa on tulossa 4 jätesäkillistä kamaa myyntiin! Nyt löytyy vaatteita kokoa 36-40, S-M,  pöydästä 38 !!!

23.7.2012

Maanantaina 23.7.2012 tuli tasan vuosi siitä kun imuttelimme alttarilla papin valvovan silmän alla (eli siis isäni) ja sanoimme tahdon kaikkien rakkaimpien sitä todistaessa. Tämä vuosi oli kyllä elämäni nopeiten kulunut vuosi. Ehkä myös yksi onnellisimmista vuosista.

Ensimmäistä hääpäivää juhlistimme Kämp Brasserien sunnuntaibrunssilla. Koska hääpäivä oli maanantai ja olimme molemmat töissä, otimme varaslähdön juhlintaan jo sunnuntaina.

Koska olen pitkä, nämä kyseiset balleriinat toimivat vuosi sitten hääkenkinäkin. Olin silloin kuukauden töissä Espanjassa ja ostin ne sieltä. Ne eivät maksaneet juuri mitään, mutta tuntuivat hyvältä jalassa. Ihastuin myös kimalteleviin strassisydämiin. Monen mielestä varmaan järkyttävä ajatus  tepastella alttarille balleriinoissa, mutta minun mielestä söpö ja jalkaystävällinen ratkaisu!

Jos olisin lyhyempi voisin kuvitella, että varmaan siivoaisin ja lenkkeilisikin korkkareilla, mutta kun vartta on venytetty 180 sentiin asti, ei jää muita vaihtoehtoja kun turvautua mataliin balleriinoihin. Valitettavasti.

Kämp Brasserien lasikatettu terassi Esplanadilla oli mielestäni tähänastisista brunssipaikoista ehkä kaikista tyylikkäin. Se voitti myös Ravintola Töölönrannan, joka tähän asti piti ehkä johtopaikkaa yllä Kaivopuiston Ursulan kanssa.
Ihastuin valkoinen-ruskea-nougat värimaailmaan ja katosta laskostettuihin valkeisiin, ilmaviin kankaisiin. Yllättävän harva kahvila/ravintola Helsingissä on tyylikäs ja viihtyisä muotoilultaan tai sisustukseltaan vaikka herkut olisivatkin henkeäsalpaavia.

Tästä linkistä klikkaamalla pääset lukeemaan Brunssipartion arvion Brasserien brunssista sekä pääset Kämpin omille sivuille jossa brunssin menu on nähtävissä.
Kuten aiemmillakin kerroilla, nautimme M:n kanssa erityisesti kylmistä alkuruuista, ja lämpimät ruuat jäivät hieman vähemmälle 
testailulle. Pienenä miinuksena brunssissa oli havaittavana henkilökunnan kiire(ystävällinen palvelu, mutta liian vähän työntekijöitä)sekä esimerkiksi lasien loppuminen kesken ja ruoka-ainetietojen puuttuminen. Tämänhintaisessa brunssissa odottaisi perusasioiden olevan täydellisesti kohdallaan. Tosin, jos paikka ja hinta olisivat olleet eriluokkaa, en varmasti olisi ollut niin kriittinen.

                

Brunssin jälkeen siirryimme Kämpin kirjastotilaan suunnittelemaan tulevaa Saksa-Itävalta roadtrippiä, johon lähdemme tapaamaan vaihdossa olevaa veljeäni. Jee! (Ja M joi siellä ryöstöhintaisen cappucinon kun kahvi ei kuulunut brunssiin.) Mielestäni 39e brunssiin täytyy kuulua kahvi! Itse kahvihan ei maksa ravintolalle yhtään mitään muiden herkkujen rinnalla. Ruokapuoli oli kattava ja oikein hyvä, mutta kahvin erillislaskutus oli mielestäni törkeä miinus! Kämäsimmässä kiinalaisessa ravintolassakin kuuluu aina kahvit lounaaseen, niin luulisi, että Kämpin tasoisessa brunssissa asia olisi itsestäänselvyys.

Kahvia saimma kuitenkin M:n vanhempien luona, jonne oli saapunut myös M:n sisko miehineen (vain yksi aviomies;) ja rakas, uusi kummilapsi-tulokkaamme, Mr Papu. Mr Papu on vasta 9 päivää vanha, joten jo odotusaikana vakiintunut Papu-nimi jatkunee käytössä vielä jonkun aikaa, enenkuin suloisuus saa oikean nimen.

Tässä tunnelmia samalta päivältä, vuosi sitten. Voi ajan juoksua - se on pelottavan hurjaa!

PS. Sori siirappiset kuvat, mutta ehkä antanette sen anteeksi näin hääpäivän puitteissa.