Multa loppui bloggerin kuvienkäyttökapasiteetti ja sen takia en ole voinut päivittää blogiani ikuisuuksiin. Ihan pebasta, mutta nyt tilanne on tainnut korjaantua.
Joulunalusaika on ollut aika hektistä kuten yleinsäkkin, mutta tänä jouluna olen onneksi ennättänyt välttää pahimman joulupanikoinnin ja hoitaa lahjaostokset jo hyvissä ajoin. Nyt aion vain leipoia, leipoa ja leipoa ja nauttia joulun sanomasta ja rauhasta. Varasin kirjastosta kasan kirjoja ja teimme M:n kanssa vähän leffalistaa katsomattomista elokuvista joulun välipäivien ratoksi.
Työt ovat nyt loppuneet hetkeksi ja loma on alkanut. Mulla oli vastikään sekä oma publiikki, että "siskon" publiikki, joten juhlittavaa riitti. Joulukuuhun ajoittui myös useammat pikkujoulut, ystävän tohtoriksi väittely, ystävien yllätyshäät, monta tyttöjeniltaa, kyläilyä sekä peli-iltaa.
(kuva: weheartit)
Koska joulu on yhä enemmän myös materialististen arvojen ympärille keskittynyt juhla, se korostaa pelottavalla tavalla myös ihmisten sosioekonomisia eroja. Yksinäiset ovat yhä yksinäisempiä ja köyhät tuntevat olonsa entistä köyhemmiksi. Perhekeskeisyys korostaa myös rikkinäisten perheiden asemaa.
Tästä kaikesta huolimatta joulun sanoma ei koskaan vanhene tai muutu. Se on lohdullista. Se ei rakennu materialististen arvojen varaan tai ole synnytettävissä lahjojen paljoudella. Rauhaisaa ja kaunista joulua lukijat! Nauttikaahan joulun sanomasta ja rauhasta!
Ps. Olisi ihan kuulla, mitkä jouluperinteet/muistot ovat teille kaikista tärkeimpiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti