Saksassa auton vuokraaminen on tosi edullista, etenkin kun miehet päättivät ettei vakuutusta oteta. Noh, minähän hieman nostattelin matkan aikana verenpaineita, koska olin varma, että joku kuumapää-italiaano naarmuttaa vähintäänkin parkkeeratessaan meidän auton, emmekäm tiedä edes ketä naarmuista syyttää. Kaikki meni kuitenkin onnellisesti ja kyllä käsiä ristittiinkin tiuhaan aina ennen matkaa. Kommelluksilta ei silti vältytty.
Ensimmäinen pysähdyksemme oli itävallan puolella, Innsbruckissa. Siellä kävimme syömässä ja nauttimassa alppimaisemista ennenkuin suuntasimme auton nokan kohti vielä korkeampia alppeja. Seuraavat kuvat ovat Keiserista, meidän ensimmäisestä yöpaikasta.
Kävimme ostamassa iltapalaksi ihania juustoja, hedelmiä, patonkia ja viiniä. Kerkesin 2 minuuttia katsoa telkkarista jotakin paiakllista jodlaus-ohjelmaa, kunnes se vaihdettiin miesenemmistön äänin pikaisesti Lontoon olympialaisiin.
Aamulla ei hymyilyttänyt ihan yhtä leveästi. Aamu alkoi ikävästi kun huomasimme klo 09 keskellä ei-mitään, että auton avaimet olivat hukassa. Kaikkien matkalaukut tutkittiin läpikotaisin, sain kunniatehtävän tonkia likavaatesäkit sekä roskapussinkin sisällön, mutta avaimia ei näkynyt. Lisäksi M huomasi, että myös hänen lompakkonsa oli poissa. Pojat palasivat hotellille kääntämään koko huoneen ja minä purin parkkipaikalla vielä jokaisen laukut, mutta turhaan. Paniikki alkoi pikkuhiljaa hiipimään kun tajusimme, että meillä ei ollut autovakuutusta ja todennäköisesti roadtrip päättyisi siihen, että kyyhöttäisimme alppilaaksossa muutaman päivän odottaen, että sikakallis lähetti kiikuttaisi meille autonavaimet Nürnbergistä asti.
Ainut selitys minkä keksimme tapahtuneelle oli, että joku oli hiipinyt yöllä hotellihuoneeseen (koska ovi oli auki!) ja napannut pöydällä lojuneet avaimet ja lompakon. Päätimme kuitenkin vielä kerran lähteä tutkimaan hotellihuoneen hotellin omistajan kanssa ja juuri kun olimme luovuttaneet ja jo lähdössä pois, hotellin omistaja kiskaisi verhot auki ja avaimet ja lompakko löytyivät ikkunalaudalta! Voi sitä riemun ja helpotuksen määrää!
Autossa istuminen ei tuntunut pitkäveteiseltä sillä maisemat olivat kertakaikkiaan upeat! Lisäksi meitä ilahdutti mun tekemä Spotify soittolista (joka sai vähemmän kannatusta) ja saksalainen kesähittikanava (joka sai enemmän kannatusta).
Itävallan alpeilta lähtiessämme lämpötila oli aamulla +9 ja Italiaan saapuessamme, se oli +33,5 c. Mittarilukemien alituinen kohoaminen aiheutti matkustajissa suurta hilpeyttä. Seuraavassa postauksessa matka käy siis kohti Italian ihania maisemia, mahtavaa pizzaa, maailman parasta jäätelöä ja turkoosia vettä.
Ensimmäinen pysähdyksemme oli itävallan puolella, Innsbruckissa. Siellä kävimme syömässä ja nauttimassa alppimaisemista ennenkuin suuntasimme auton nokan kohti vielä korkeampia alppeja. Seuraavat kuvat ovat Keiserista, meidän ensimmäisestä yöpaikasta.
Kävimme ostamassa iltapalaksi ihania juustoja, hedelmiä, patonkia ja viiniä. Kerkesin 2 minuuttia katsoa telkkarista jotakin paiakllista jodlaus-ohjelmaa, kunnes se vaihdettiin miesenemmistön äänin pikaisesti Lontoon olympialaisiin.
Ainut selitys minkä keksimme tapahtuneelle oli, että joku oli hiipinyt yöllä hotellihuoneeseen (koska ovi oli auki!) ja napannut pöydällä lojuneet avaimet ja lompakon. Päätimme kuitenkin vielä kerran lähteä tutkimaan hotellihuoneen hotellin omistajan kanssa ja juuri kun olimme luovuttaneet ja jo lähdössä pois, hotellin omistaja kiskaisi verhot auki ja avaimet ja lompakko löytyivät ikkunalaudalta! Voi sitä riemun ja helpotuksen määrää!
Itävallan alpeilta lähtiessämme lämpötila oli aamulla +9 ja Italiaan saapuessamme, se oli +33,5 c. Mittarilukemien alituinen kohoaminen aiheutti matkustajissa suurta hilpeyttä. Seuraavassa postauksessa matka käy siis kohti Italian ihania maisemia, mahtavaa pizzaa, maailman parasta jäätelöä ja turkoosia vettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti