Mökillä

Mun eikä M:n vanhemmilla kummillakaan ole mökkiä, joten mökkeilyt ovat jäänett tosi vähälle. Vaarilla on kuitenkin mökki, joka on mun äidin puolen suvun yhteisessä käytössä. Mökki on hyvin, hyvin yksinkertainen ja se onkin rajoittanut osittain myös mökin käyttöä. Nyt sinne on kuitenkin vedetty sähköt ja se on tehnyt mökistä huomattavasti kodikkaamman.

M pääsi töistä vasta 20.30 jonka jälkeen haettiin M:n porukoiden auto lainaan, jonka jälkeen ajettiin mun porukoiden luo mustikkapiirakkakahveille ja haettin Mr Robin mukaan läähättämään auton tavaratilaan ja vasta noin klo 22.30 päästiin starttaamaan itse mökkiä kohti. Käytännössä yötä myöten ajossa ei olisi ollut mitään järkeä, mutta kuten aiemminkin sanottua, kesällä ei tarvitse eikä toisinaan saakkaan ajatella mikä on järkevää! Äiti aina sanoi kun olimme pieniä, että kesällä voi tehdä kaikkea vähän hulluakin ;)Olen samaa mieltä! Oli ihana ajaa auringonlaskussa ja ahmia talven varalle kesäisiä niitttyjä ja kellertäviä rypsipeltoja muitikuvat täyteen.

Mökille saavuimme vasta yhden aikaan yöllä (kiitos mun suuntavaiston. Ajettiin mökkitienhaarasta ohi kun siitä oli niin kauan aikaa kun viimeksi siellä olin vieraillut). Mutta päätettiin kuitenkin laittaa takkaan tuli, käydä jäätävällä yöuinnilla (se kuuluu tehdä mökillä aina nakuna!), korkattiin viini, juustot ja saaristolaisleipä skagenit.Ja minä korkkasin levyllisen suklaata :D Nukkumaan menimme puoli neljän aikaan kun aamuaurinko alkoi jo kirkastamaan taivaanrantaa.

Robbani oli aivan käsittämättömän innoissaan mökistä. Se kävi jo aamulla varhain herättelemässä meitä laittamalla kuononsa mun tyynylle aina vähän väliä, mutta kun esitin etten nähnyt sitä ja, että olin vielä unessa, se tassutteli aina kiltisti poies.
Aamukahvilla se tajusi tilanteen erityislaatuisuuden ja meidän "kesämielen" ja kerjäsi minkä kerkesi herkkuja.

Me käytiin myös 15 km päässä mummilassa katsomassa vaaria. Hän on lähellä yhdeksääkymmentä vuotta, mutta asuu vielä kotona kotihoidon ja lastensa avustuksella. Vaari tykkäsi Robinista, joka kerjäsi rapsutuksia myös häneltä. Pikkuveljeni, isäni ja ihana äitipuoleni, liittyivät siellä joukkoomme ja jatkoimme matkaa mökille yhdessä. Siellä pistettiin pystyyn överigrillaukset, kävimme kalassa, kanttarellissa ja uimme ja saunoimme loppuillan.

Vapauttavaa olla mökillä rönttösissä mökkivaatteissa, ilman meikkiä. Mä oon yksi niistä estyneistä kaupunkilaisista, jotka eivät pysty esim kaupungilla liikkumaan edes kauppaan ilman meikkiä.Tiedän, se on säälittävää. Rakas pikkuveljeni rikkoi kuitenkin jossain vaiheessa ihanan mökki-illuusion kysymällä: "Mikset sä oo meikannut? Eiks sun kannattais?"

Kun yö alkoi taas tulla, me suunnattiin M:n kanssa kohti kaupunkia ja muut jäivät vielä mökille. Ajomatkalla näimme ilta-auringossa 8 peuraa !!! Ihana Suomi ja ihana kesä! (Ja erityinen oodi posliiniselle wc-pönttölle mökin ulkohuussin jälkeen!)