Yksi (erittäin harvoista!)lomapäivistä vietettiin pyöräillen kuin hullut ympäri kaupunkia. Yritettiin ahmia mahdollisimman suuri pala kesäistä Helsinkiä ja aurinkoa yhden päivän aikana.
Kaikki tämä tapahtui tosin sillä seurauksella, että paloin tosi pahasti. Oli niin tuulinen päivä ja olin kokoajan ihan kananlihalla, että käry kävi oikein kunnolla. En ole palanut niin pahasti edes Afrikassa tai Aasiassa ollessani :( Illan ruoskin itseäni lukemalla muutaman tunnin ajan ihosyöpäsivustoja ja vannomalla itku kurkussa, että tämä oli viimeinen kerta kun tyhmästä päästä saa kärsiä koko kroppa. Ja M, joka joutui kuuntelemaan mun valitusvirsiä.
Kaikki tämä tapahtui tosin sillä seurauksella, että paloin tosi pahasti. Oli niin tuulinen päivä ja olin kokoajan ihan kananlihalla, että käry kävi oikein kunnolla. En ole palanut niin pahasti edes Afrikassa tai Aasiassa ollessani :( Illan ruoskin itseäni lukemalla muutaman tunnin ajan ihosyöpäsivustoja ja vannomalla itku kurkussa, että tämä oli viimeinen kerta kun tyhmästä päästä saa kärsiä koko kroppa. Ja M, joka joutui kuuntelemaan mun valitusvirsiä.
Lammassaari oli ihanan vehreä. Paikoin tuntui kun olisi ollut jossakin ihan muualla kuin Helsingissä. Suosittelen lämpimästi käymään siellä. Kosteuden vuoksi siellä kukki myös jos jonkinlaiset kukat!
Eväinä meillä oli maalais-kanasalaattia ja krutonkeja. Vedettiin salaatit poskeen ja lähdettiin kahville (eli Kokikselle) puu-Vallilaan. Hypittiin vähän kallioilla joista näkyi koko ihana puutaloalue ja päädyttiin sympaattisen baarin terassille hörppäämään kylmää. Sitten äkkiä kotiin suihkuun ja vaihtamaan vaatetta ja illaksi mustikkamaalle yhen M:n kaverin kanssa vielä ottamaan aurinkoa ja makoilemaan kallioille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti