Maanantaina 23.7.2012 tuli tasan vuosi siitä kun imuttelimme alttarilla papin valvovan silmän alla (eli siis isäni) ja sanoimme tahdon kaikkien rakkaimpien sitä todistaessa. Tämä vuosi oli kyllä elämäni nopeiten kulunut vuosi. Ehkä myös yksi onnellisimmista vuosista.
Ensimmäistä hääpäivää juhlistimme Kämp Brasserien sunnuntaibrunssilla. Koska hääpäivä oli maanantai ja olimme molemmat töissä, otimme varaslähdön juhlintaan jo sunnuntaina.
Koska olen pitkä, nämä kyseiset balleriinat toimivat vuosi sitten hääkenkinäkin. Olin silloin kuukauden töissä Espanjassa ja ostin ne sieltä. Ne eivät maksaneet juuri mitään, mutta tuntuivat hyvältä jalassa. Ihastuin myös kimalteleviin strassisydämiin. Monen mielestä varmaan järkyttävä ajatus tepastella alttarille balleriinoissa, mutta minun mielestä söpö ja jalkaystävällinen ratkaisu!
Jos olisin lyhyempi voisin kuvitella, että varmaan siivoaisin ja lenkkeilisikin korkkareilla, mutta kun vartta on venytetty 180 sentiin asti, ei jää muita vaihtoehtoja kun turvautua mataliin balleriinoihin. Valitettavasti.
Kämp Brasserien lasikatettu terassi Esplanadilla oli mielestäni tähänastisista brunssipaikoista ehkä kaikista tyylikkäin. Se voitti myös Ravintola Töölönrannan, joka tähän asti piti ehkä johtopaikkaa yllä Kaivopuiston Ursulan kanssa.
Ihastuin valkoinen-ruskea-nougat värimaailmaan ja katosta laskostettuihin valkeisiin, ilmaviin kankaisiin. Yllättävän harva kahvila/ravintola Helsingissä on tyylikäs ja viihtyisä muotoilultaan tai sisustukseltaan vaikka herkut olisivatkin henkeäsalpaavia.
Tästä linkistä klikkaamalla pääset lukeemaan Brunssipartion arvion Brasserien brunssista sekä pääset Kämpin omille sivuille jossa brunssin menu on nähtävissä.
Kuten aiemmillakin kerroilla, nautimme M:n kanssa erityisesti kylmistä alkuruuista, ja lämpimät ruuat jäivät hieman vähemmälle
testailulle. Pienenä miinuksena brunssissa oli havaittavana henkilökunnan kiire(ystävällinen palvelu, mutta liian vähän työntekijöitä)sekä esimerkiksi lasien loppuminen kesken ja ruoka-ainetietojen puuttuminen. Tämänhintaisessa brunssissa odottaisi perusasioiden olevan täydellisesti kohdallaan. Tosin, jos paikka ja hinta olisivat olleet eriluokkaa, en varmasti olisi ollut niin kriittinen.
Brunssin jälkeen siirryimme Kämpin kirjastotilaan suunnittelemaan tulevaa Saksa-Itävalta roadtrippiä, johon lähdemme tapaamaan vaihdossa olevaa veljeäni. Jee! (Ja M joi siellä ryöstöhintaisen cappucinon kun kahvi ei kuulunut brunssiin.) Mielestäni 39e brunssiin täytyy kuulua kahvi! Itse kahvihan ei maksa ravintolalle yhtään mitään muiden herkkujen rinnalla. Ruokapuoli oli kattava ja oikein hyvä, mutta kahvin erillislaskutus oli mielestäni törkeä miinus! Kämäsimmässä kiinalaisessa ravintolassakin kuuluu aina kahvit lounaaseen, niin luulisi, että Kämpin tasoisessa brunssissa asia olisi itsestäänselvyys.
Kahvia saimma kuitenkin M:n vanhempien luona, jonne oli saapunut myös M:n sisko miehineen (vain yksi aviomies;) ja rakas, uusi kummilapsi-tulokkaamme, Mr Papu. Mr Papu on vasta 9 päivää vanha, joten jo odotusaikana vakiintunut Papu-nimi jatkunee käytössä vielä jonkun aikaa, enenkuin suloisuus saa oikean nimen.
Tässä tunnelmia samalta päivältä, vuosi sitten. Voi ajan juoksua - se on pelottavan hurjaa!
PS. Sori siirappiset kuvat, mutta ehkä antanette sen anteeksi näin hääpäivän puitteissa.
Ensimmäistä hääpäivää juhlistimme Kämp Brasserien sunnuntaibrunssilla. Koska hääpäivä oli maanantai ja olimme molemmat töissä, otimme varaslähdön juhlintaan jo sunnuntaina.
Jos olisin lyhyempi voisin kuvitella, että varmaan siivoaisin ja lenkkeilisikin korkkareilla, mutta kun vartta on venytetty 180 sentiin asti, ei jää muita vaihtoehtoja kun turvautua mataliin balleriinoihin. Valitettavasti.
Ihastuin valkoinen-ruskea-nougat värimaailmaan ja katosta laskostettuihin valkeisiin, ilmaviin kankaisiin. Yllättävän harva kahvila/ravintola Helsingissä on tyylikäs ja viihtyisä muotoilultaan tai sisustukseltaan vaikka herkut olisivatkin henkeäsalpaavia.
Kuten aiemmillakin kerroilla, nautimme M:n kanssa erityisesti kylmistä alkuruuista, ja lämpimät ruuat jäivät hieman vähemmälle
testailulle. Pienenä miinuksena brunssissa oli havaittavana henkilökunnan kiire(ystävällinen palvelu, mutta liian vähän työntekijöitä)sekä esimerkiksi lasien loppuminen kesken ja ruoka-ainetietojen puuttuminen. Tämänhintaisessa brunssissa odottaisi perusasioiden olevan täydellisesti kohdallaan. Tosin, jos paikka ja hinta olisivat olleet eriluokkaa, en varmasti olisi ollut niin kriittinen.
Kahvia saimma kuitenkin M:n vanhempien luona, jonne oli saapunut myös M:n sisko miehineen (vain yksi aviomies;) ja rakas, uusi kummilapsi-tulokkaamme, Mr Papu. Mr Papu on vasta 9 päivää vanha, joten jo odotusaikana vakiintunut Papu-nimi jatkunee käytössä vielä jonkun aikaa, enenkuin suloisuus saa oikean nimen.
PS. Sori siirappiset kuvat, mutta ehkä antanette sen anteeksi näin hääpäivän puitteissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti